torstai 21. kesäkuuta 2012

Ale ostoksia part. 1

 Shortsit ja vyö, Seppälä 9,95e ja 5,95e
 Shortsit, H&M 9.95e
 Kauluspaita, H&M 9,95e
 Mekko, GT 14,95e
 Vyö, Minilaukku 9,95e
 Laukku, Minilaukku 9,95e
Ritsikat, H&M 7,00e

Mitäs diggaatte? 
puspus- jasssi ♥

perjantai 15. kesäkuuta 2012

7 sekunttia aikaa katua sun tekoja

Tiedättekö sen tunteen. Tai pikemminkin muistatteko?
Kun posket on kipeänä hymyilemisestä. Mietit vain tiettyä ihmistä. Mietit viettämiäsi hetkiä hänen kanssaan. Naurua. Sanoja, jotka toivat hymyn huulillenne. Aivot savuaa, kuinka paljon mietitkään sekunnissa. Mahassa kiertää about 10 perhosrykelmää tällä hetkellä. Ihastuminen
En muista koska olisin viimeksi ollut näin ihastunut. Tää on ihan sairasta. Kuuntelen pitkin päivää lällybiisejä ja vaan toivon, että henkilö ilmestyisi eteeni. Niin suloinen, että voisin rustistaa itseltäni voimat loppuun halaamalla häntä. Viimeisin tunne kun olen tuntenut näin....... sanoisin että ehkä viidennellä luokalla jotain julkkista kohtaan. Kun oli vielä lapsi. Lapsi, joka ei osannut käsitellä tunteitaan.
Tätä ihanaa tunnetta ei voi sanoin kuvailla, siksi se on osaksi jopa ärsyttävääkin. Tätä tunnetta ei ihan joka päivä, kuukausi, vuosi tai joka vuosikymmen koe. Tämä tunne tulee ehkä viimeisen kerran elämässäni. Niin ihana tunne, että pakahdun. Toisaalta niin paha tunne, että alkaa itkettämään. Herään todellisuuteen leijumasta pilvien päältä. En enää ikinä näe häntä, kuule pehmoista ja niin lämmintä, sydäntä pakahduttavaa ääntä. 

Ihastuminen laittaa myös miettimään, kuinka haluaisi muuttua. Tulee adrenaliiniryöppy päälle. ''Nyt alan keräämään rahaa, matkusta new yorkkiin, teen töitä sen eteen että olen pian miljonääri.'' ...Toiveajattelua, säälittävää sellaista. Laittaa ärsyttämään kuinka saamaton omassa elämässään on. Alkaa miettiä, että miten monta asiaa voisi riskeerata pelkästään sillä, että saisi unelmansa. Sen eteen, mistä et loppujen lopuksi tiedä paljoa. Onko se kaiken sen työn arvoista mitä olisit valmis tekemään. Kaikkien niiden ihmissuhdesolmujen ja riitojen arvoista. 
Olen ottanut riskejä, olen ottanut niitä todella paljon pikkuruisessa elämässäni. Aion jokatapauksessa tehdä sitä vielä useammin. Suuremmin kuin aiemmin. Teen asiat, joita haluan. Tämähän on minun elämäni, ei teidän. 
Kuulostan aika itserakkaalta. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että en halua elää toisia ihmisiä varten. Haluan elää itseäni varten. Niin että olen itse tyytyväinen. Onnellinen. 


''Ja silloin ei,
ei sanota elämälle ei''


Toisaalta itselläni on elämä paremmassa kunnossa kuin kenelläkään muulla. Ei, sitä ei osaa arvostaa. Olenko mä näin ahne, etten osaa nauttia elämästäni. Haluan lisää lisää lisää. Kun taas olen saanut haluamani.......noh, se on ihan ok. Taas samaan aikaan on toinen inspiraatio taas käynnissä. Voin sanoa ihan suoraan, että monilla päähänpistoilla elämässäni olen satuttanut liiankin paljon läheisiäni. En silti piittaa siitä? Onko se väärin? Onko väärin sivuuttaa surut ja elää elämäänsä täysillä! Tai ainakin yrittää.
Kaikkein eniten itsessäni ärsyttää kuinka laiska olen. En osaa kieliä, joka rajaa aika paljon unelmiani. Olen suoraan sanottuna tyhmä. 


TEKISI MIELI HUUTAA! Tiedättekö te tämän tunteen? Kun samaan aikaan ärsyttää, kiukuttaa, itkettää, kuin naurattaa, ihastuttaa ja tuntuu siltä kuin sydän pakahtuisi toisen kuvaa katsoessa. En pääse tästä ihastumisesta yli enkä ympäri. Olen ihastunut. 
Mies, joka osaa olla noin täydellinen. Nojaa, olipas pumpulisesti sanottu. Ei kukaan ole tietenkään täydellinen. Taidan vaan olla ihastumisesta sekaisin. Muodikas. Seksikäs. SÖPÖ. 
En kuitenkaan haluaisi tätä henkilöä elämänkumppanikseni. Haluisin vain..... olla paras ystävä, osa toisen elämää. Haluaisin, että minun elämässäni olisi tuollainen ihminen. Niin lämmin sydän. Niin herkkä luonne, mutta silti rohkea. 

Miettien taas rakastumista. Rakastuminen on ihan erilaista kuin ihastuminen. Voisin jopa sanoa, että ihastuminen on vahvempaa. Kun taas rakastuminen kestää, kestää ja kestää. Vahvana. Ihastumisessa sä saat jollain tapaa varmaan jonkunlaisen kohtauksen. Menet sekaisin ihmisestä. Voisit vaikka syödä heti linnun, jos saisit hänen ominaisuutensa. Lentäisit heti itämeren halki. Vain kuullaksesi hänen äänensä. Pliis, sanokaa joku että en ole ainoa ihastunut hörhö tässä maailmassa! Minkälaisia kokemuksia teillä on? 

puspus- jasssi ♥

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Mallorca

Mistä aloittaisinkaan... 1.6 noustiin lentokoneeseen määränpäänä mallorcan hiekkarannat ja ihanan sininen meri. Matka kesti viikon ja voin sanoa, että oli onnistunein reissu tähän astisessa elämässäni. Hyvä porukka mukana. Pojat (tai no siis miehet ) piti kaikki musta hyvää huolta, sillä olin porukan ainoa nainen ja kaikki meni loistavasti. Ketään ei hakattu, ei ryöstetty eikä huijattu. Joka päivä lämmintä yli 30 astetta ja iltaisin 20-25 astetta lämmintä auringon laskettua. Ihan uskomattoman ihana sää koko ajan ja pystyin kuin pystyinkin unohtamaan murheet ja kotimaassa lojuvat pikkuasiat koko viikoksi. Tätä viikon kestävän retken voi siis ihan oikeasti nimittää lomaksi. Pitimmittä puheitta, kuvat varmasti kertoo matkasta enemmän kuin tuhat sanaa... muttei silti ihan kaikkea. ;--)
 Ensimmäinen kuva tatskoista aamulla n. 6 tunnin jälkeen kaiverruksista ihoon.
Sunnuntaina saatiin idea lähteä käymään Palman keskustassa, jossa oli merkkiliikkeitä ja kauppoja ihan sikana. Mentiin kuitenkin melko huonoon aikaan kaupunkiin, sillä oli sunnuntai ja suurin osa kaupoista oli kiinni.
 Hotelli oli kivannäköinen, mutta arviolta juuri ja juuri se 3+. Vähän huono maku jäi torakoista, liskoista ja huonosta ilmastoinnista. Tietääpähän ens kerralla suunnata viiden tähden hotelliin!
 Mallorcan yksi ''iso'' nähtävyys oli väärinpäin rakennettu talo. Oli aika hauskan näköinen. Ideana oli mennä joku päivä sinne syömään ja pelaamaan minigolffia, mutta jostain syystä rahat hukku siihen malliin et täytyi viimeisinä päivinä laskea melkeinpä joka askeltaan ja siinä samassa se reissu sitten jäikin väliin.
David, maailman ihanin baarimikko ikinä Sai mut joka ilta hyvälle tuulelle kun törmättiin ja kattokaa nyt kuinka sulonen se on! Kauhea ikävä iski taas kun katoin tota kuvaa. Jos joku terävä tunnistaa, niin voi olla jollekkin tuttu tv:stä? 
 Baarikatuja baarikatujen perään. Mallorcalla ei tietääkseni ole mitään muuta enemmän kuin baareja. Melko ahdistavaa, mutta kyllä me roopen kanssa mentiin pari iltaa ihan jätskikierroksille sen sijaan, kun toiset meni baarikierroksille. Hihi.
 Maailman parasta kebabbia mitä oon ikinä syöny! 
Takaisin suomeen med kilo karkkia. Eipä tullut lentokoneessa tylsää. Hah. Jassi kiittää ja kuittaa. 
ja alkaa suunnitella jo seuraavaa lomaa...... ♥

puspus- jasssi ♥